Saneeraminen
Saneerauksessa ei rakenneta tyhjältä pöydältä. Lähtökohtana on aina olemassa oleva rakennus rakenteineen, ominaisuuksineen ja rajoitteineen. Siksi jokainen kohde on omanlaisensa. Rakennuksen käyttötarkoitus tai kuormitukset ovat voineet muuttua, mutta samalla halutaan säilyttää sen runko, ilme tai historiallinen arvo.
Ennen suunnittelua on selvitettävä, missä kunnossa rakenteet ovat, mitä voidaan säilyttää ja mikä täytyy uusia. Vanhaa ja uutta sovitetaan yhteen niin, että lopputulos vastaa nykyisiä teknisiä vaatimuksia ja palvelee rakennuksen tulevaa käyttöä.
Joskus kyse on yksittäisestä korjauksesta, joskus koko rakennuksen perusteellisesta uudistamisesta. Olennaista on, että tehdyt ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia ja kestävät aikaa. Onnistuneen saneerauksen jälkeen rakennus on jälleen turvallinen, toimiva ja valmis palvelemaan vuosikymmeniä. Samalla säästetään materiaaleja ja pidetään käyttökelpoiset rakennukset osana elävää ympäristöä.
Maanrakennus
Saneerauskohteen maanrakennustyöt eroavat uudiskohteesta siinä, että työ tehdään olemassa olevan rakennuksen ja pihan ehdoilla. Ongelmia ovat usein vuosien mittaan kertyvä kosteus, puutteellinen vedenpoisto tai huonosti toimivat pohjarakenteet. Ennen töiden aloittamista selvitetään, mistä ongelmat johtuvat ja missä kunnossa esimerkiksi sokkeli ja salaojat ovat.
Työhön voi kuulua salaojien ja sadevesijärjestelmien uusimista, routaeristysten parantamista sekä sokkelin vedeneristystä ja kuivatusta. Myös maanpintojen kallistuksia korjataan, jotta sade- ja sulamisvedet ohjautuvat poispäin rakennuksesta. Tarvittaessa samalla uusitaan pihan rakennekerroksia, tasauksia ja kulkureittejä.
Työt suunnitellaan niin, ettei rakenteita avata tai pureta tarpeettomasti. Samalla on kuitenkin varmistettava, että ongelmien syyt korjataan eikä vain niiden näkyviä seurauksia.
Oikein toteutettu maanrakennus pitää rakennuksen ympäristön kuivempana ja suojaa perustuksia kosteus- ja routavaurioilta. Se vähentää korjaustarvetta ja auttaa rakennusta säilymään hyvässä kunnossa pitkään. Kyse ei siis ole vain pihan ulkonäöstä, vaan ennen kaikkea rakennuksen suojaamisesta.
Perustukset
Saneerauskohteessa perustuksia voidaan korjata, vahvistaa tai uusia kokonaan. Korjaustarve voi näkyä sisällä esimerkiksi seinien halkeamina, lattioiden kallistumisena tai kosteutena. Ongelman syy löytyy kuitenkin usein maan alta. Taustalla voi olla perustusten painuminen, routa, puutteellinen kosteuseristys tai rakenteiden ikääntyminen.
Tarvittavat työt määräytyvät aina kohteen mukaan. Perustuksia voidaan oikaista tai vahvistaa, niiden alle voidaan vaihtaa maa-aineksia ja sokkelin lämmön- tai vedeneristystä voidaan parantaa. Työ tehdään vaiheittain, jotta rakennuksen kantavuus säilyy koko korjauksen ajan.
Käyttökelpoiset rakenteet pyritään säilyttämään. Uusittavat osat suunnitellaan kestämään rakennuksen nykyinen käyttö ja mahdolliset tulevat muutokset. Huolellisesti tehty perustusten korjaus ehkäisee vaurioiden uusiutumista ja pidentää rakennuksen käyttöikää.
Runkorakentaminen
Saneerauskohteessa rakennuksen runkoa ei aina tarvitse uusia. Usein riittää, että vanhat rakenteet korjataan tai niitä vahvistetaan. Korjaustarpeen taustalla voi olla käyttötarkoituksen muuttuminen, kosteusvaurio tai aiemmin puutteellisesti tehty korjaus.
Ennen työn aloittamista selvitetään rungon kunto ja kantavuus. Tulosten perusteella rakenteita voidaan tukea, jäykistää tai vahvistaa esimerkiksi liimapuu- tai teräsrakenteilla. Tarvittaessa rakennukseen lisätään myös kokonaan uusia kantavia rakenteita.
Rungon korjaaminen etenee yleensä vaiheittain, jotta rakennuksen kantavuus säilyy koko työn ajan. Jos tiloja käytetään saneerauksen aikana, työvaiheet suunnitellaan niin, että rakennuksessa voidaan liikkua ja toimia turvallisesti. Lopputuloksena rungon on kestettävä rakennuksen nykyinen käyttö ja mahdolliset tulevat muutokset.
Talotekniikka
Talotekniikan uudistaminen on usein keskeinen osa saneerausta. Vaikka rakennuksen rakenteet olisivat kunnossa, vanhat putket, ilmanvaihto-, lämmitys- ja sähköjärjestelmät voivat lisätä kosteusvahinkojen riskiä, kuluttaa tarpeettomasti energiaa tai heikentää sisäilmaa ja asumismukavuutta.
Ennen töiden aloittamista selvitetään järjestelmien kunto ja uusimistarve. Vanhat putket, kanavat, johdot ja kaapelit joko poistetaan tai jätetään turvallisesti pois käytöstä. Uudet järjestelmät mitoitetaan rakennuksen nykyisen käytön ja voimassa olevien vaatimusten mukaan.
Työhön voi kuulua esimerkiksi linjasaneeraus, ilmanvaihdon tai lämmitysjärjestelmän uusiminen, sähköjärjestelmien päivittäminen sekä kiinteistöautomaation lisääminen. Samalla voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Rakenteita avataan vain tarvittavilta osin, ja uudet asennukset sovitetaan rakennukseen siten, että sen tilat ja arkkitehtuuri säilyvät mahdollisimman pitkälti ennallaan.
Kattotyöt
Katon saneeraus on ajankohtainen, kun vesikate on kulunut, katto vuotaa tai sen rakenteissa havaitaan puutteita. Kaikki vauriot eivät näy ulospäin. Vettä voi päästä rakenteisiin esimerkiksi rikkoutuneen aluskatteen, saumojen tai läpivientien kautta, ja ongelma saattaa tulla esiin vasta myöhemmin.
Ennen korjausta tarkistetaan vesikatteen lisäksi aluskate, yläpohja, eristeet, läpiviennit ja kantavat rakenteet. Näin voidaan selvittää, riittääkö vesikatteen uusiminen vai tarvitaanko laajempia korjauksia.
Työhön voi kuulua aluskatteen ja vesikatteen uusiminen, vaurioituneiden rakenteiden korjaaminen, lämmöneristyksen parantaminen sekä läpivientien ja kattoturvatuotteiden päivittäminen. Toteutustapa valitaan katon kunnon ja rakenteen perusteella. Joissakin kohteissa uusi kate voidaan asentaa vanhan päälle, kun taas toisissa vanha katto on purettava tarvittavilta osin.